Valmentajaseminaarissa valmentajan oman osaamisen kehittäminen nousi kärkiaiheeksi
Hevosopistolla perinteeksi muodostunut valmentajaseminaari pidettiin tänä vuonna olosuhteista johtuen etänä.
Valmentajan ammattitaidon hyödyntäminen valmennettavan urapolulla on tärkeässä roolissa, kuten myös valmentajan oman työkalupakin säännöllinen päivittäminen.
Linjoille kerääntyi kumpanakin päivänä yli sata suomalaista ratsastusvalmentajaa kuuntelemaan asiantuntijaluentoja eri aihepiireistä.
Hevosopiston Anu Korppoo on ollut mukana rakentamassa seminaareja ja ohjelmarunko rakentuu pitkälti kokemuksen ja toiveiden kautta.
Valmentajaseminaari aloitettiin kertaamalla Talent-ratsukoiden ohjelmaa ja kehittymisen kaarta kohti tavoitteellista valmentautumista ja kilpailemista. Suomalainen huippuratsastus tarvitsee tuekseen laajan ja oikein rakennetun harrastajapohjan, josta on helppo jatkaa ratsastajan polkua eteenpäin, kohti tavoitteellista valmentautumista ja kilpailemista.
Lilli Luoma esitteli valmennettavansa kanssa tehtyä valmennus- ja kilpailusuunnitelmaa. Valmennettava Eerika Hakala on aloittanut kilparatsastuksen nimenomaan Talent-ohjelman kautta, mutta laji vaihtui esteratsastuksesta kouluratsastukseen.
Suomen Olympiakomitean Kirsi Hämäläisen aiheena oli valmentajan oma kouluttautuminen ja taidon kehittäminen. Valmentajalle oma tukiverkko on yhtä tärkeä kuin valmennettavalle. Urheilupsykologi Anna Andersen puhui psyykkisestä valmentamisesta ja sen oppimisesta. Nämä aihepiiriä sivusivat toisiaan hyvin, sillä valmentajan ammattitaidon kehittäminen on jatkuvaa usealla sektorilla. Hyvä valmentaja hallitsee monta osa-aluetta, mutta osaa myös ohjata valmentajan toisten alojen ammattilaisten pakeille sopivalla hetkellä.
Maajoukkuevalmentajat Sannat Backlund ja Siltakorpi, Marko Björs, Marina Ehrnrooth ja Kikko Kalliokoski avasivat omia valmennussuunnitelmiaan ja joukkueiden tavoitteita tulevaa kilpailukautta silmällä pitäen. Perusasioiden laatu ja tärkeys korostuivat lähes kaikkien valmentajien puheissa ja ammattimaisessa ympäristössä valmentautuminen antaa ratsastajille työkaluja kehittää omaa osaamistaan.
Ratsastajien kunto ja fyysinen jaksaminen ovat Anne-Maarit Hyttisen osaamisalaa. Hyttinen on loppusuoralla väitöstutkimuksessaan ja vaikka ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, on hevosurheilussa ensiarvoisen tärkeää harrastaa myös oman lajin lisäksi muita lajeja.
– Mitä korkeammalla kilpaillaan, sen tärkeämpää on kehittää oikeita asioita oheisliikunnalla. Sen vuoksi liikunnan määrä ei ole aina se ratkaiseva tekijä, vaan laatu ja lajivalinnat. Ajankäyttö ja suunnitelmallisuus tuovat monesti ratkaisevasti päivään lisää aikaa, jonka voi käyttää tukeakseen itseään parempiin suorotuksiin.
Ruotsissa ratsastuksen professoriksi nimitetty Kyra Kyrklundilla oli varattu tiistai-iltapäivälle aikaa antaa näkemyksiään Suomen valmentajien toiminnan kehityskohteista. Hän kertasi oman urapolkunsa ja eri valmentajien merkitystä omaan uraansa.
Kyrklund myös kehotti valmentajia olemaan kiinnostuneita muidenkin eläinten kouluttamisesta.
– On hienoa nähdä miten taitavasti esimerkiksi ruotsalainen, maajoukkueen ovia kolkutteleva GP-ratsastaja Anna Blomgren kouluttaa hevosia maasta käsin. Ja totta kai suomalainen eläintenkouluttaja Tuire Kaimio, hänen kirjaansa kannattaa ehdottomasti tutustua!