Loppuvihellys häirinnälle – ratsastus ja urheiluyhteisö yhdessä häirintää vastaan

  • 9.9.2020

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa.

  • Kuva

Ratsastuksessa häirintää tavattiin tutkimuksen mukaan hieman vähemmän kuin koko tutkimuksen aineistossa, jossa mukana olivat myös muut lajit.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.

Ratsastuksen lajikohtaiset tulokset

Ratsastuksen osalta vastauksia häirintäselvitykseen tuli yhteensä 300. Kysely lähetettiin Ratsastajainliiton kautta 4530 urheilijalle, vastausprosentiksi muodostui 7. Vastausprosentti oli matala. Muihin lajeihin verrattuna lajin vastausprosentti oli tässä tutkimuksessa keskitasoa. Sukupuolittain vastauksia tuli eniten naisilta (287). Vastaajien ikäjakauma painottui nuoriin, enemmistö vastaajista oli 16–21-vuotiaita.

Ratsastuksen osaraportti: LINKKI

Kyselyyn vastanneista ratsastuksen naisurheilijoista seksuaalista häirintää oli kokenut 29 prosenttia ja sukupuolista häirintää 13 prosenttia. Seksuaalista ja sukupuolista häirintää oli havainnut naisvastaajista 39 prosenttia. Lukemat ovat koko tutkimuksen aineistoon verrattuna hieman matalampia, lukuun ottamatta häirintään liittyviä havaintoja.

Seksuaalisen häirinnän muodoista eniten ratsastuksessa oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta (74 vastausta) sekä sanallista seksuaalista häirintää (22 vastausta). Seksuaalista häirintää somessa, netissä tai puhelimessa oli kokenut 16 vastaajaa. Vakavampien muotojen osalta yksi henkilö ilmoitti, että hänet oli raiskattu tai yritetty raiskata. Vastaajista 3 kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää.

Sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (31 vastausta), sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (13 vastausta) sekä syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (11 vastausta).

Ratsastuksen vastaajiin painottui paljon nuoria naisia. Tämä on yksi selittäjä sille, minkä vuoksi häirintäkokemukset ja -havainnot olivat lajissa kokonaisuudessaan varsin yleisiä. Nuoret naiset kokevat yleisesti paljon häirintää myös muualla yhteiskunnassa.

Vaikka tutkimuksessa tehdyn analyysin perusteella häirintä ei ole ratsastuksessa yleisempää kuin muissa lajeissa, oli vastaajien joukossa useita häirintäkokemuksia.

Seksuaalisesti häiritsevää puhetta ja sanallista seksuaalista häirintää oli kokenut suuri osa naisvastaajista. Eniten häirintää oli koettu toisilta urheilijoilta, valmentajilta sekä yleisöltä, faneilta tai someseuraajilta. On mahdollista, että lajiin on saattanut pesiytyä esimerkiksi puhetapoja tai -tyylejä, jotka altistavat naisia häirinnälle.

Ratsastajainliitolla nollatoleranssi

– Suomen Ratsastajainliitolla on nollatoleranssi kaikkeen häirintään. Tutkimuksessa nousee selkeästi esille kokemus yleisesti häiritsevästä puheesta. Ratsastus on urheilulajina hyvin tasa-arvoinen, ja myös lajin kulttuurin tulee kaikin tavoin heijastaa yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoja. Ratsastus on kaikille avoin laji, ja jokaisen pitää voida olla mukana turvallisesti, ilman huolta häirinnästä, toiminnanjohtaja Jukka Koivisto toteaa.

– Otamme asian erittäin vakavasti ja jatkamme häirinnän vastaista vastuullisuustyötä kaikilla saroilla seurojen, tallien ja kaikkien lajin toimijoiden välisellä avoimella keskustella, koulutuksella ja yhteistyöllä. Kasvatamme sekä keskinäisen arvostuksen että suoraselkäisen puuttumisen kulttuuria ratsastuksessa, ja kerromme keinoista tarttua epäkohtiin sekä ennaltaehkäistä niitä. Somekulttuuri ja -käyttäytyminen on yksi tärkeistä painopisteistä häirinnän ehkäisemiseksi etenkin nuorten parissa, hän jatkaa.

Reilu Peli on enemmän kuin yhteiset pelisäännöt tai sääntöjen noudattaminen. Se edustaa arvomaailmaa. Vastuuta Reilusta Pelistä ei voi siirtää kenellekään toiselle, vaan sen kantaa jokainen yksilö ja yhteisö. Suomen Ratsastajainliitto vaalii Reilun pelin arvoja, joihin kuuluu tasa-arvo, avoimuus, rehellisyys, toisen ihmisen kunnioitus, hyvät käytöstavat ja oikeudenmukaisuus.

Ratsastajainliitto on ollut mukana alusta alkaen koko urheilumaailman Reilu Peli -työssä ja sitoutunut urheilun yhteisiin eettisiin pelisääntöihin. Lupa välittää – lupa puuttua -opas sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi on eri lajien käytössä mm. ohjaaja- ja valmentajakoulutuksissa.

Kannustamme kertomaan

Suomen Ratsastajainliitto tekee yhteistyötä SUEKin kanssa (Suomen urheilun eettisen keskus) kanssa puhtaan urheilun ja Reilun pelin edistämiseksi.

Mahdollisissa ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivistoon, 040 592 2721, jukka.koivisto@ratsastus.fi tai käyttää SUEKin tarjoamia kanavia (ILMO).  Käytettävissä on myös Väestöliiton ja urheiluyhteisön yhteinen kanava, josta saat myös ilmaista tukea puhelimessa ja chatissa: https://etoleyksin.fi/.

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:

Ratsastus ja Reilu peli: LINKKI

Ratsastajainliiton opas: Yhtä jalkaa – Ratsastuksen Reilu Peli (pdf)

Et ole yksin -palvelun materiaalit ja verkkokoulutus häirinnästä

Lupa välittää, lupa puuttua -opas

Koulutusmateriaali lajiliittojen ja seurojen käyttöön

Seurojen mallisäännöt ja kurinpidon mallisäännöt lajiliitoille

Pelisääntökeskustelut