Hevonen on luotu liikkumaan

  • 18.3.2018

Hevonen on luotu liikkumaan -sarjassa asiantuntijamme kertovat ajatuksiaan ja suosituksiaan hevosten liikunnasta. Sarjan toisessa kirjoituksessa hevoskasvatuksen opettaja Maarit Lahtinen kertoo pihattoelämän mahdollisuuksista.

  • Kuva

Pihattoelämässä on paljon etuja. Siellä hevoset voivat liikkua omaan tahtiin. Sen lisäksi ne ovat ryhmässä ja pääsevät toteuttamaan lajille ominaista sosiaalista käyttäytymistään. Niillä on myös runsaammat liikuntamahdollisuudet, niiden päästessä kulkemaan vapaasti sisälle ja ulos. Lisäksi oleskelusta runsaassa raittiissa ilmassa on etua hengityselinten terveydelle. Pihatossa kasvavat varsat ovat usein sosiaalisia ja helposti opetettavia. Toki suurena vaikuttavana tekijänä on myös niiden käsittelyn määrä pihattoaikana. Pihattoja käytetään usein varsoille, mutta toki ne sopivat varsin hyvin myös aikuisille ratsastus- tai ajokäytössä oleville hevosille, kunhan on mietitty esimerkiksi hikisten hevosten kuivatus liikutuksen jälkeen, mahdollinen loimitus, varustetilat ynnä muut arkiset asiat.

Hevosopiston pihatoiden asukkaat ovat tällä hetkellä iältään 1- ja 2-vuotiaita, jaettuina kolmeen eri ryhmään: Oriit omissa ikäryhmissään ja tammat yhtenä ryhmänä. 3-vuotiaat ratsuvarsat ovat muutama viikko sitten muuttaneet talliin remonttikoulutukseen opettelemaan ratsun hommia. Ravivarsat muuttavat talliin ajoon jo aikaisemmin, yleensä 1-vuotissyksynä tai viimeistään 2-vuotiskeväänä. Hevosopistolla pihatot ovat tällä hetkellä käytössä vain sisäruokintakauden. Varsojen ollessa laitumella pihatot tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan, sekä ulkoilualueiden pohjat kunnostetaan seuraavaa kautta varten.

”Orivarsoilla riittää virtaa ja tekemistä, kun ne painivat toistensa kanssa.”

Varsojen liikkumisessa pihatossa on selkeitä eroja ryhmien välillä riippuen hyvinkin pitkälti hevosten sukupuolesta. Orivarsoilla riittää virtaa ja tekemistä, kun ne painivat toistensa kanssa. Näin ne myös pysyvät paremmassa fyysisessä kunnossa ja harvemmin lihovat kovinkaan ylipainoisiksi, vapaasta heinänsaannista huolimatta. Tammat sen sijaan helposti parkkeeraavat itsensä heinähäkin viereen ja liikkuvat vain välttämättömät matkat heinähäkin, väkirehujen jakopaikan, juomapaikan ja sisätilan välillä. Varsinkin suomenhevostammoille rajoitettu heinäruokinta on usein parempi vaihtoehto, tämä kuitenkin edellyttäisi, että hevoset pystyttäisiin jakamaan ryhmiin rehuntarpeen mukaan tai käyttämään automatiikkaa ruokinnassa.

Hevosopiston eri pihatoissa on erilaisia ratkaisuja ulkoilualueiden suhteen. Tammoilla on käytössään selkeästi isompi alue, kun taas oreilla on omien jatkuvasti käytössä olevien ulkoilualueiden lisäksi vajaa hehtaarin kokoinen niin sanottu juoksutarha, johon ne päästetään kujaa pitkin. Juoksutarhassa olleessaan varsoilla ei ole pääsyä sisätiloihin tai syömään, vaan alue on tarkoitettu liikkumista varten. Varsat ovat selkeästi sisäistäneet asian ja yleensä jonottavat portilla juoksutarhaan pääsyä.

Viimeisten talvien lumitilanne on ollut kovin heikko ja ulkoilualueet ovat olleet pitkän ajanjakson talvesta jäässä ja koppuraiset. Tästä johtuen varsat eivät juurikaan pääse pihatossa liikkumaan, vaikka kuinka haluaisivat. Kengätön kavio ei pidä jäällä ja suurin osa varsoista on meillä kengättömiä. Osalle varsoista, lähinnä niille, joita ajetaan enemmän, on laitettu kengät etujalkoihin, mutta takakenkien pitämistä pihatto-olosuhteissa pidämme liian riskialttiina.

”Lisäliikuntana käytämme paljon irtojuoksutusta maneesissa.”

Meillä on se hyvä tilanne, että täällä on useampi maneesi, joihin varsoja voi laskea liikkumaan. Varsat käyvät maneesissa yksi ryhmä kerrallaan ja saavat liikkua sen mitä itse haluavat, sen kummemmin niitä ei juoksemaan yllytetä. Usein juokseminen kiinnostaa ja varsinkin orivarsat painivat itsensä jopa hikeen. Myös piehtarointi hyvällä pohjalla houkuttelee.

Kaikki pihatoissa asuvat varsat, myös ravivarsat, käyvät lisäksi irtohyppäämässä maneesissa. Yleensä meillä on yksi aamupäivä viikossa, jolloin irtohypytämme ja varsat osallistuvat siihen kukin vuorollaan. Ratsuvarsojen kanssa valmistaudutaan esimerkiksi Kyvyt Esiin-tapahtumiin ja Suomenhevosten Laatuarvostelukarsintoihin.

Lisäksi varsoja opetetaan ajolle. Kaikkia vähintään ohjasajetaan ja kaikille suomenhevosille, myös ratsupuolen, pyritään laittamaan kärryt perään. Ajamista tietenkin rajoittaa kengättömillä varsoilla pohjien kunto. Ohjasajoa sen sijaan voidaan hyvin harjoitella myös maneesissa paremmalla pohjalla.

Teksti

Maarit Lahtinen

Kuvat Jatta Juutilainen ja Irina Keinänen