Taustoja ja tarinoita

Suomenratsujen Kuninkaalliset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Vuosien saatossa tapahtuman suosio on kasvanut tasaisesti, viime vuosina tapahtumaan osallistuneiden suomenevosten määrä on noussut jo ýli 500 ! Tapahtuma on yksi suomenhevosväen vuoden kohokohdista jonka ainutlaatuinen tunnelma on vertaansa vailla. Tällä sivulla julkaistaan vaihtuvia tarinoita ja taustoja tapahtumasta ja sen tekijöistä!

”Laatuarvostelu luo suomenratsujen koulutukseen selkeitä tavoitteita”

Hevosopistolla ratsastuksenopettajana työskentelevä Susanna Frey on yksi tärkeimmistä Suomenratsujen Kuninkaalliset  -tapahtuman luojista, ja ollut mukana kehittelyssä ja toteuttamisessa koko tapahtuman  historian ajan.

Tässä hänen edelleen ajankohtaisia mietteitään tapahtumasta ja suomenhevosratsuista parin vuoden takaa;

 

Keskeisessä osassa Suomenratsujen Kuninkaallisia on nuorten, 3-5-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelu. Se on vuosien myötä varmasti luonut selkeämmät tavoitteet suomenhevosten ratsukoulutukselle. Koulutus aloitetaan hyvissä ajoin, ja omistajilla on enemmän tietoa, mitä hevosen tulisi missäkin iässä osata. Tavoitteellisuus näkyy laatuarvostelun lähes vuosittain lisääntyneenä osallistujamääränä, vaikka ikäluokat ovatkin pienentyneet.

Selkeämmät tavoitteet ovat ehkä myös lisänneet ihmisten kiinnostusta hankkia oma suomenhevonen, jonka kanssa sitten edetään tilanteiden mukaan näitä tavoitteita kohti. Laatuarvostelujen jälkeen seuraava etappi monilla on 6-vuotiaiden kasvattajakilpailu, jossa suurin osa hevosista tekee valinnan koulu- ja esteratsastuksen välillä.

Kasvattajakisassa ja myös avoimissa luokissa on selvästi nähtävissä, että suosituin laji suomenhevosratsuilla on kouluratsastus.Tämä kertoo ehkä siitä, että jalostuksessa on keskitytty enemmän kouluratsastuksessa tarvittaviin ominaisuuksiin, askellajien kehittämiseen, eikä hyppykykyä ole yhtä tietoisesti pyritty viemään eteenpäin. Kun katsoo suomenhevosten esteluokkien tuloslistoja, voi 110cm  tason melko niukan osallistujamäärän ohella huomata myös, että menestyvät hevoset tulevat monista eri suvuista, sama on nähtävissä myös kenttäkisoissa. Estehevoselta vaadittavia ominaisuuksia periyttäviä oriita on vähemmän, mutta esimerkiksi Samulin ja Hermelin jälkeläisistä niitä suuremmalla todennäköisyydellä löytyy.

Tavoitteena voitaisiin hyvin ajatella, että suomenhevosen hyppykyky riittäisi avoimiin helppoihin esteluokkiin saakka.

Kuvat vas. Susu ja Kelmi 1984, Susu ja Kelmin poika Lorentso n. 20 vuotta myöhemmin, Susu ja Lorentson poika Ratsu Reima 2009.