Sydämen sivistystä mukaan hevosurheiluun

  • 15.8.2019

Tällä kertaa puheenvuorossa valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd.

  • Kuva

Ulkokausi lähenee loppuaan ja valmennukset pyörähtävät käyntiin. Pitkä talvikausi valmennuksineen ja kilpailuineen on alkamassa. Hallikaudellakin tavataan uusia hevosihmisiä ja ollaan yhteydessä vanhoihin tuttuihin. Talviaika on hyvä hetki kehittää taitoja seuraaville tasoille ja oikea aika katsoa mennyttä kautta ja luoda tavoitteet uudelle kaudelle.

Kilpailusääntöehdotuksia on taas saanut jättää Suomen Ratsastajainliitolle. Koska lajissamme on mukana osapuoli, joka on arvaamaton eikä puhu ihmisten kanssa samaa kieltä, on tapauskohtainen sääntöjen laatiminen lähes mahdotonta.

SRL:n alaisissa kilpailuissa noudatetaan Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEI:n, sääntöjä, joka puolestaan toimii Kansainvälisen Olympiakomitean ohjeiden mukaan.

Säännöt ovat ohjekirja lajin toimihenkilöille. Säännöissä voi olla tulkinnanvaraisuuksia, joista yleisenä ohjeena on mahdollisuus tuomita tilanne kilpailijan eduksi. Kuitenkin kilpailijoiden pitää pystyä luottamaan, että sääntöjä noudatetaan ja tilanteissa, joissa ei tulkinnan varaa ei ole, ei niitä myöskään tehdä.

Hevosurheilu on tunteiden vuoristorataa ja ilman tunteiden palettia laji ei olisikaan niin upea. Tunnemyrskyssä on syytä huomioida niin kanssakilpailijat kuin toimihenkilötkin. Suurin osa toimihenkilöistä tekee lajia harrastuspohjalta ja intohimosta hevosiin. Ja ilman vapaaehtoisia meillä ei Suomessa järjestetä yhtään kilpailua.

Kohteliasta käytöstä muita kohtaan ei pitäisi erikseen vaatia, vaan sen tulisi olla itsestään selvä. Tietynlaista sydämen sivistystä kaipaan lajiin mukaan. Hyvään ja rakentavaan käytökseen kuuluu kehitysehdotusten ja kritiikin antamista konkretian kautta.

Hevosurheilun parissa on upeita esikuvia, joista kannattaa ottaa mallia. Nämä hevosurheilun ammattilaiset ovat tehneet ja tekevät kovasti töitä oman uransa eteen, tuoden esille hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvää käytöstä odotetaan myös taustajoukkoihin kuuluvalta, monissa muissa lajeissa huonoon käytökseen onkin puututtu viime vuosina menestyksekkäästi.

Tukijoukkojen merkitys ratsastajalle on valtava, jolloin kaikki positiivinen tuki ja kannustus ovat merkittäviä.

Kaikilla pitäisi olla valmentautuessa, kilpaillessa sekä harrastaessa rauha nauttia tästä upeasta lajista. Tällöin erityisesti aikuisten asema ja käytös nuorien harrastajien parissa vaatii ammattitaitoa ymmärtää koskemattomuuden rajat. Kaikenlainen häirintä ja hyväksikäyttö ovat ehdottoman tuomittavaa. Toivon että tätä lajia voi harrastaa pelotta.

Hevosurheilun asema yhteiskunnassa ei ole välttämättä pelkästään positiivinen. Jokaisen tulisi miettiä miten rakentaisimme ratsastuksen vahvaksi lajiksi ja miten hevosurheilua saataisiin kokonaisvaltaisesti kehitettyä positiiviseksi tuoden hevosurheilun mahdollisuuksia esille.

Hevosurheilun parissa olevien tulisi rakentaa siltoja yli lajirajojen ja poimia toisista lajeista hyviä asioita. Tätä ovat kotimaan kattojärjestötkin työstäneet pitkään, mutta lajin harrastajien kautta muutos on mahdollinen.

 

Hyvää loppukautta ja hienoja treenihetkiä kaikille,

toivottaa Pike