Hevosopisto Oy ja Suomenhevoset

  • 31.10.2018

Vaikka nykyisin toisin väitetään, on historian, lähi sellaisenkin tunteminen arvokas taito ja säästää monelta ongelmalta. Jopa suomalaisen some-maailman ja johtavassa asemassa olevien hevosmaailman vaikuttajien, tulisi tarkistaa joskus faktoja. Faktojen tarkistaminen on aineetonta hyvää, kirjoittaa Hevosurheilumuseon vetäjä, kulttuuriohjaaja Juha Erola.

  • Kuva

Julkisuudessa viime aikoina vellonut keskustelu Hevosopisto oy:n vimmasta hävittää kansallisrotumme edustajat talleistaan ansaitsisi jo totuuden julkitulon. Hevosopistoa on oppilaitoksena syyllistetty suomenhevosen vähättelystä ja mikä pahinta jopa vastuuttomasta hävittämisestä. Kirjoittajat eri foorumeilla peräävät oppilaitoksen vastuuta, sillä syyllä, että se on valtion tahdon toteuttaja, valtion rahoilla ja oppilaitokselle on annettu vastuu suomenhevosen perimästä ja kasvattamisesta valtion talleissa, edelleen valtion maksamilla verorahoilla. Kehotan lukemaan myös jatkotekstin.

Historiasta selviää Ypäjällä toimineet ja toimivat valtion laitokset ja suomenhevosen jalostukseen ja säilyttämiseen määrätyt tehtävät näillä laitoksilla:

  •  Vuonna 1937 perustettu Valtion Hevossiittola, (myöhemmin vuodesta 1959 Valtion Hevosjalostuslaitos) sai tehtäväkseen valtion asetuksessa jalostaa ja kasvattaa maatalous- ja metsätöihin sekä puolustuslaitoksen tarpeisiin hyvin soveltuvia suomalaisrotuisia hevosia.
  • Vuonna 1989 Maatalouden tutkimus- ja tarkastuslaitoksen työryhmä ehdotti, että hevostalouden kehittämiseksi oli tärkeää lisätä alan tutkimusta ja palvelutoimintaa. Valtion Hevosjalostuslaitoksesta tuli nimeltään Hevostalouden tutkimusasema samana vuonna 1989. Valtion vedonlyöntikertymän, eli paljon puhuttujen totovarojen pienentyessä siirtyi tutkimusaseman ylläpito ja tehtävät vuonna 1990 Maatalouden tutkimuskeskukselle.
  • Vuoden 1994 valtiollisessa organisaatiouudistuksessa edellä mainitut tehtävät annettiin edelleen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) hoitoon ja vastuualueeksi, osaksi laitoksen kotieläintalouden tutkimuslaitosta.
  • Vuoden 2015 alussa MTT liitettiin perustettuun Luonnonvarakeskukseen LUKE:n, jonka osaksi myös Ypäjän hevostutkimus siirtyi, edellä mainittuine tehtävineen. Näillä edellä mainituilla organisaatioilla on ollut osittain valtion rahoitus ja vastuut tehtäväkentässään kansallisrotumme tutkimuksesta ja perimästä Ypäjällä koko Valtion Hevossiittola- LUKE (1937-nykyaika) välisenä ajanjaksona. Suomeksi sanottuna valtion laitoksella, valtion rahoilla.

Oppilaitokset Ypäjällä ilman virallista hevosjalostuksellista tehtävää:

  • Valtion Hevosjalostuslaitoksen yhteydessä ollut Hevostalouskoulu hoiti tehtäväänsä opetuksellisista näkökulmista vuodesta 1959 alkaen. Oppilaita valmistui esimerkiksi kengityssepiksi.
  • Suomen Ratsastusopisto aloitti toimintansa 1972 Ypäjällä ja sen tehtävät olivat alusta alkaen keskittyneet urheiluun. Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistys osti rakennettavalle kurssikeskusrakennukselle tontin vuonna 1971 ja työt voitiin aloittaa. Merkityksellisintä oli, että saatiin alalle ratsastuksen opetuksen tutkintojen järjestelmä ja aikaan saatiin myös nopeasti organisoitua lajivalmentajien ja kilpailutuomareiden koulutus.
  • Vuonna 1993 yhdistettiin Hevostalouskoulu ja Suomen Ratsastusopisto, yhdeksi oppilaitokseksi Hevosopisto Oy:ksi. Hevosopisto Oy hallituksen kokouksessa 17.6.1993 määriteltiin oppilaitoksen tulevat tehtävät seuraavasti:
    ”Todettiin että YHO on asetuksen 496 mukainen maatalousalan* oppilaitos tehtävänään:

1. Nuorten ammatillinen koulutus:

  • alkutuotannon koulutuslohko/erilliset opintolinjat/kouluaste:
    • hevostenhoitaja
    • hevostenvalmentaja
  • Kulttuurinkoulutuslohko/erilliset opintolinjat/opistoaste:
    • ratsastuksenopettaja

2. Lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävänä on aikuisten hevosalan perus- jatko ja täydennyskoulutus sekä hevosurheilijoiden ja valmentajien koulutus.”

*Vuonna 2009 otettiin käyttöön hevostalouden koulutusohjelma, jolloin luovuttiin maatalousalan perustutkinnosta myös Hevosopistolla.

Hevosopiston tehtävä on siis ollut 25 vuotta koulutuksellinen ja valmennuksellinen!

Siihen ei ole siis kuulunut siittolatoiminta, hevostutkimus, eikä kansallisrodun geeniperimän säilyttämiseen tähtäävät tavoitteet valtion rahoituksella. Hevosopisto oy ei ole saanut siten myöskään koskaan valtion rahoitusta kyseiseen toimintaan. Valtion rahoituksella tehtävä tutkimus- ja jalostustyön vastuut ovat olleet siis koko ajan aivan muiden organisaatioiden tehtäväkenttää. Toki, Ypäjällä Siittolanmäellä tehty yhteistyö valtion organisaatioiden ja Hevosopiston oppilaitoksen välillä on ollut hedelmällistä ja on puhuttu suorastaan uraauurtavasta ”Hevospoolista”. Siittolanmäellä tuotettujen laadukkaiden suomenhevosten kanta, on tehnyt mahdolliseksi sen, että myös Hevosopiston oppilaat ovat päässeet nauttimaan kansallisrotumme parissa työskentelystä.

Hevosopisto Oy on valinnut täysin vapaaehtoisesti arvopohjan, jossa opiskelijat oppivat ja opiskelevat nimen omaa suomenhevosen kanssa ammattinsa perustaitoja sekä osaamista. Sen on mahdollistanut läheinen, hyvä yhteistyö valtion organisaatioiden kanssa. Oppilaitos on pitänyt ja tulee pitämään kiinni suomenhevosistaan, joten siitä asiasta keskustelu on turhaa.

Vuonna 2017 Opetus- ja Kulttuuriministeriö myönsi Hevosopisto oy:lle erityistehtävän toimia hevosurheilun valtakunnallisena valmennuskeskuksena. Kyseinen valmennuskeskus keskittyy omiin määriteltyihin tehtäviinsä urheilun parissa. Perustettu organisaatio ei ole millään lailla tai millään aikavälillä uhka Hevosopiston oppilaitoksen opetukselle tai sen suomenhevoskannalle, vaan molemmat organisaatiot hoitavat omia niille määriteltyjä tehtäviään Hevosopisto Oy: alla.

Ja lopuksi: Siittolanmäen organisaatioiden eri vuosikymmenet ovat varmasti monelle nykypäivän hevosihmiselle mutkikas tarina seurattavaksi. Siittolanmäki herättää kaikkine toimijoineen ajatuksia, puolesta ja vastaan. Fakta kuitenkin on, että Ypäjällä toimivat, eri hevosalan laitokset, tulee arvioida tehtäväkenttiensä ja rahoituspohjiensa mukaan. Oppilaitokset, jalostus, tutkimus, urheilu, valmennus, eläinlääkintä, historia, hankkeet, omistussuhteet ja sadat muut työtehtävien ja organisaatioiden erot määrittelevät meitä täällä työskenteleviä ja meidän kanssamme työskenteleviä hevosia.

Ypäjällä 30.10.2018

Juha Erola
Kulttuuriohjaaja

Kuvat: Hanna Heinonen, Sonja Holma ja Anna-Kaisa Rantalainen