Valmentajaseminaarin kokosi ratsastusvalmentajat Ypäjälle

  • 12.2.2018

Lähes 70 valmentajaa kokoontui Ypäjälle Hevosurheilun valtakunnalliseen valmennuskeskukseen Ratsastajainliiton vuotuiseen valmentajaseminaariin 8.-9.2.2018. Tämän vuoden seminaarin teemana oli FAIR PLAY- hevosen hyvinvointi valmennuksessa ja ratsastuksessa.

  • Kuva

Hevosen hyvinvointia lähestyttiin puheenvuoroissa monesta erisuunnasta. Ohjelma oli rakennettu siten, että asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi osallistujat pääsivät myös työstämään kuulemaansa.

– Teema on todella tärkeä, sillä hevosen hyvinvointi on hevosurheilun kulmakivi, kaiken perusta, valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd korostaa. Valmentajan työssä tärkeät näkökulmat ja ohjenuorat tulevat paljolti urheilun yleisestä tahtotilasta, reilun pelin periaatteista. Läpilinjan valmentajaseminaarin voisikin kiteyttää yhteen lauseeseen: Selkeästi laadukas ja hyvin toteutettu treeni on hevosen hyvinvointia parhaimmillaan, Valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd linjaa.

Erittäin paljon kiitosta osallistujien joukosta sai maa- ja metsätalousministeriön asettaman hevostalouden selvitysmiehen, eläinlääkäri Antero Tupamäen luento Ratsun kunnosta ja terveystarpeista eri lajeissa. Tupamäki käsitteli myös urheiluhevosen vaivoja ja vammoja sekä niiden hoitoa ja ehkäisyä. Valmentajat opiskelivat Tupamäen johdolla valmennuksen vaikutusmahdollisuuksia hevoseen.

– Laadukas ja hyvä treeni on hevosen hyvinvointia, Tupamäki toteaa.

Kuvassa Antero Tupamäki

Suomessa tulisi panostaa nuorten hevosten kasvatukseen ja valmennukseen

Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtajan kautensa vastikään aloittanut, Mikael Forstén puhui ratsastusurheilun tulevaisuudesta Suomessa. Forsténin mukaan Suomen huipputaso on tällä hetkellä, sillä tasolla, mistä kansainvälinen taso alkaa.

– Lajia koskevia päätöksiä on tehty amatööritasolla ja nyt tätä tehdään amatööritasolla, Forsten totesi ratsastusurheilun nykytilasta. Töitä pitää alkaa tehdä, että päästään eteenpäin, tuore puheenjohtaja jatkaa.

Forstén näkee, että valmentajat ovat tulevaisuuden kulmakiviä. Kun katsotaan menestyneiden lajien kulmakiviä, ne ovat valmennuksen kehittämisessä. Forstén toivoo, että tähän suuntaan lähdetään menemään. Laji voi kehittyä ainoastaan ammattilaisten avulla. Viitoituksen tulee Forsténin mukaan tulla sieltä, missä ammattilaiset ovat.

Ratsastus on myös huippu-urheilua, jossa huipun tavoittamiseen on paljon eri visioita ja tapoja. Yhden tavan mukaan valmentaja keskittyy hankkimaan valmennettaville huippuhevoset, jotka ovat superkoulutettuja. Yhteinen matka hevosen kanssa voi olla lyhyt, mutta seuraava huippuhevonen on aina tallissa odottamassa. Hollantilainen tapa on se, että hevoset koulutetaan itse. Tällä tavalla ammattilaiset voivat elää ja hevosen kasvattamien on kannattavaa sekä bisnes pyörii.

Realistisin tapa Suomelle olisi Forsténin mukaan se, että Suomi panostaisi nuorten hevosten kasvatukseen ja valmennukseen sekä huippuhevosten koulutukseen, jotta hevosia saataisiin myytyä myös ulkomaille. Mitä taas ratsastajiin tulee, niin nuorille tulisi opettamaan nuoren hevosen ratsastamista ja kehittämistä.

– Kulut tässä lajissa ovat kuitenkin suuret ja juuri siksi tulisi panostaa hevosten laatuun, Forstén maalaa.

– Jotta ratsastusurheilun taso saadaan Suomessa nousuun, kaikkien tulisi lähteä tekemään tätä yhdessä. Tuloksia tuskin saadaan edes viidessä vuodessa, mutta tätä pitää lähteä tekemään pitkäjänteisesti. Ruotsissa on tehty hirveä nousu huippu-urheilussa ja meidän tulisi myös uskoa siihen, että me pystymme ihan samaan kuin Ruotsikin. Tämän lajin nousu lähtee ainoastaan kotimaasta, Forstén toteaa.

Forstén luennoi myös puheenvuorossaan estehevosen valmentamisesta kansainväliselle tasolle. Hevosen kehittämisessä Forstén näkee monia tärkeitä kohtia, jotka kaikki vaikuttavat siihen, että hevosesta saadaan valmennettua kansainvälisen tason estehevonen. Hevoskohtaiset erot tulisi Forsténin mukaan tunnistaa, jonka jälkeen heikkouksia lähdetään vahvistamaan oikealla aikataululla. Kilpailukalenterin laadintaan tulee paneutua ja kotitreenin on oltava laadukasta. Hevoselle annetaan aikaa oppia sekä perusasioiden, kuten kengitys, ruokinta ja eläinlääkintä, tulee olla kunnossa. Hevosen kuormitus tulee johtaa oikein ja fysiikkaa sekä psyykettä vahvistetaan asteittain. Myös ratsastajan tulee ymmärtää, milloin kilpaillaan voitosta ja milloin kilpailukin on vain harjoittelua. Luokkien tasoa nostetaan, kun siihen ollaan valmiita, Forstén kertoo.

Kouluratsastaja Stella Hagelstam luennoi kouluhevosen valmentamisesta Grand Prix –tasolle.  Valmentajat olivat erittäin tyytyväisiä kuulemaansa ja saivat palautteen mukaan hyviä työkaluja arjen tekemiseen.